Eilen pitkästä aikaa huomasin olevani "onnellisempi kuin koskaan".. tai ainakin onnellisempi kuin piiitkään aikaan. En muista, milloin viimeksi olisin tuntenut näin. Sinäänsä outoa, sillä mitään merkittävää tai erityistä ei ole hetkeen sattunut. Ehkä vain heräsin jostain syysmasennuksen kourista tähän maailmaan taas. 

Ymmärsin että on elämässäni on ihana ihminen, joka tekee minut onnelliseksi. Omaan myös maailman ihanimman ystäväpiirin sekä perheen. Ja pitkästä aikaa joulun odotus tuntuu kaiken sen sählingin ja stressaamisen arvoiselta! Ymmärsin myös pitkästä aikaa hymyillä pienille asioille, eikä kodin sotkuisuus masentanut, lähinnä huvitti.. ehkä tämä on taas ihana uusi, puhdas aukeama elämässä. Tai sitten vain mukamas alan ymmärtämään taas elämän tosiasioita ja osaan hallita erilaisia asioita paremmin ja se tuo hyvän mielen. 

Kuitenkaan en edes halua löytää "varsinaista syytä" tähän hyvään oloon, vaan olen onnellinen tilanteeseen ja jatkan hymyilyä ja hetkestä nauttimista!

Toivottavasti tekin muistatte hymyillä ja olla iloisia näin joulun alla- ja ihan vaan muutenkin!